keskiviikko 25. tammikuuta 2012

Hi there !

Ajattelin perustaa tälläisen blogin. joka vähintäänkin raapaisee elämääni pinnasta. Horisen päättömiä ja kirjoitan siitä missä mieli sillä hetkellä askartelee. Ensinnäkin omakuvaukseni saattaa hiukan hämmentää, sekä kuvani profiilissani, mutta hei. sehän olen vain minä, enkä yleensä pure ketään ?
Olen kapinaikäinen uhmakas lapsi, mutta ihminen siinä missä muutkin. Tälläin ensimmäisen blogauksen merkeissä ajattelin kertoa hiukan itsestäni.

Olen tyttö. Vanhin perheeni lapsista. täytän 17 piakkoin. Lävistetty ja kohta tatuoitukkin. Poikamainen suunsoittaja sekä rehentelijä, myös välillä pukeutumisestakin huomaa, ettei kaikki ole varmaankaan ihan kotona. Haaveillut itseäni toisen sukupuolen edustajaksi. Harrastuksiin lukeutuu ratsastamista ja kavereiden kanssa hengailua, että lukemista ja piirtelyä, sekä musiikin kuuntelua. Olen välillä hyvin monimutkainen ja vaikeasti ymmärrettävä ja horisen välillä jotain ihan omaa. Yleensä siis aina. Suurin osa kavereistanikin luultavasti luulee minua tärähtäneeksi, ja kyllä sitä itsekkin alkaa pikkuhiljaa uskoa. Pukeutumisen, meikkaamisen ja musiikkityylin ja korujen perusteella, ei minusta uskoisi paniikkihäiriöistä ja helposti ahdistuvaa pientä tyttöihmistä. Haluankin antaa toisenlaisen kuvan heikosta itsestäni ja verhoan siis itseni isotteluun ja poikamaisuuteen. Olen kuitenkin tyttö, mikä minua kismittää joskus suureellisesti. Ei se siinä että poikana olisi helpompaa, en siitä tiedä, mutten vain ole kovinkaan tyttömäinen missään tilanteissa, ellen saa otettua niskasta itseäni kiinni, mitä tapahtuu harvoin. Pukeudun poikamaisesti, lökötän pillifarkkuja, lippa eksuu nurinpäin päähän ja isot teepaidat on jees ! No on niitä tyttömäisiäkin päiviä kun ei jaksa pistää kenenkään silmään. Huoneenikin on kuin pojan. vaatteet hujanhajan lattialla. mikään tavara ei aikuisen silmissä ole paikallaan, mutta se on minun maailmani. En löydä siististä huoneesta mitään vaikka se purisi minua takapuolesta. Uskokaa tai älkää.

Vaikka käyn tallilla ja heppailen, myös autot sekä kaksipyöräiset pyörivät elämässä. Autoista kiinnostavat enimmäkseen jenkkiraudat joita meidän perheellä on kaksi. Plussana tietenkin isäni kaksi jenkkiä siihen päälle. Upeita ilmestyksiä ja saavat sydämen tykyttämään. Hevosvoimiakin on enemmän kuin tarpeeksi, vauhtiakin tarvittaessa.

Tälläinen minä olen. Tai tälläinen on osa minusta. Pinnan alle kätkeytyy vielä paljon muutakin, ehkä. Sen saatte tietää ajan kanssa, jos silloinkaan. Siihen asti jos kiinnostaa, voitte lueskella tulevia blogauksia ja kirjoitelmia siitä, mitä minun maailmaani kuuluu, tai mitä sen laitamilla tapahtuu.
no vittu minä terve