Kai se on jossain vaiheessa huomattava. Nimittäin se että on tossun alla. Aina, huoma AINA parisuhteessa käy niin että jompikumpi on tossun alla suojassa sateelta. Nyt ikäväkseni kyllä huomasin että se olen minä. Alan olemaan vähän peloissani tästä muutoksesta.
Kun tietäisikin mitä siellä toisen pään sisällä liikkuu niin ois helpompaa ja uskaltai tehäkki jotaki. Sanoo vastaan, tapellakki. Mutta ei uskalla ei, kun pelko siitä että jää yksin on niin suuri, mihin tää maailma on menossa ....
Sairaalassakin lääkäreille, hoitajille sekä vanhemmille kiljunu täyttä kurkkua niin kovaa ko on keuhkoist lähteny et; "EN VITTU OTA LÄVÄREITÄ POIS, MIELUMMI KUOLEN ... " ja nyt ku poikaystäväni kauniisti pyysi, tai siis totesi että; "kokeile ees mitä ois olla ilman ja et milt näyttäis... " no siinähän se sit meni, sluibaus sentään, nyt puuttuu kaks mangneettipidikettä huulista..
Lisäksi ei oo pinkki tukka ei, nyt se on blondikeltavaaleenpunalilamustaruskee mössö sekoitus, jossa on ripaus oranssiakin, mitä ilmeisimmin.